Reissussa

Kirjoittelen tätä postausta hotellihuoneessa. Paikka on Itävallan Salzburg. Riikka on myös matkassa. Mitä täällä tehdään ja miten tänne on päädytty selviää tuonnempana. Mutta palaillaanpa vielä tammikuun puolelle,

Riikan kisakausi starttasi Ruotsin Åresta tammikuun puolivälissä. Ohjelmassa oli kaksi Nordic Cupin kisaa. Kisat olivat samlla Riikan ensimmäiset FIS-kisat. Naisten sarjassa siis laskettiin. Kumpareikko Åressa ei ollut ihan parhaasta päästä. Riikka laski hyvin, mutta ehkä kumpareikko ei sopinut Riikan tekniikalle. Vaan liekkö se oikein sopi kenenkään tekniikalle. Lauantain kisassa Riikka oli hienosti kuudes ja sunnuntaina kahdeksas.

Åren jälkeen treenattiin kovaa ja olipa ohjelmassa yksi leirikin. Riikan lasku parani koko ajan ja hyviä laskuja alkoi tulla entistä tiuhempaan. Laskemisen ohella on luonnollisesti hiottu hyppäämistä. Takaperin voltti on parantunut sitten vime talven ja alkaa tulla melkoisella varmuudella jaloilleen. Mutta paljon siinä on vielä hiomista. Mutta vielä ei ole kiire mihinkään.

Yksi Riikan vahvuus on tasaisuus. Oman tason laskuja tulee liukuhihnalta. Tasaisuuden takana on paljon laskemista. Oman ikäisekseen tyttö on ehtinyt kumpuja pöllyttämään todella paljon.Tasaisuus auttaa kisatilanteissa. Tasaisuus treeneissä luo henkistä varmuutta kilpailuihin ja luottoa omaan tekemiseen. Vaikka jännitys ennen kisastarttia voi olla suurikin, niin kun lähtöpaikalta startataan, menee tavallaan autopilotti päälle ja kisalasku onnistuu hyvin. Kyseessä on kuitenkin herkkä laji ja virheitä sattuu matkan varrella. Ne pitää vain hyväksyä ja ottaa niistä opiksi, jos jotain opiksi otettavaa on.

Jo ennen kauden alkua yksi Riikan tavoitteista oli päästä laskemaan joitakin Eurooppa Cup - kisoja. Se tavoite on nyt saavutettu. Viime viikon torstaina suuntasimme Eurooppa cup - kiertueelle. Luvassa tiukka setti. Viisi kisaa kahdeksan päivän sisällä. Ensimmäinen pysäkki oli Itävallassa. Paikkana Itävaltalaisittain pieni keskus, Gaissau-Hintersee, joka härmäläisen mittapuun mukaan on kuitenkin iso mäki. Aikaa laskun hiomiseen oli perjantaina kahden tunnin ja kisapäivänä 40 min treenien verran. Tosin perjantain treeni typistyi parin laskijan loukkaantumisen ja niistä seuranneiden taukojen takia. Homma pysähtyi rinteessä helikopterin noutaessa epäonniset laskijat saamaan jatkohoitoa. Valittettavia sattumia, mutta näitä kumparelaskussa sattuu.

Kisamäkeen tutustumista isoveljen kanssa, ennen ensimmäistä treeniä.

Kisamäki Gaissau-Hinterseessa on loivahko. Olosuhteet olivat varsin keväiset. Yöllä sää kävi pakkasella, mutta päivällä oltiin plussalla ja aurinko lämmitti melkoisesti. Kumpareikko pehmeni kisapäivän aikana. Karsinnan ja finaalin välillä oli aika iso ero olosuhteissa. Karsinnassa oli vielä vähän kovempi kumpareikko, kun finalissa olosuheet olivat jo loskaiset. Heti ekassa kisassa eli EC-debyytissä, Riikka laski hienosti. Jopa minä yllätyin Riikan laskemisesta ja olen aika monta tytön laskua nähnyt. Heti tärähti finaalipaikka ja vieläpä selvästi. Hyvä lasku toi 7. sijan ja koko porukan parhaat laskutekniikkapisteet. Riikka yllättyi itsekin, miten ylös oma laskeminen riittää. Finaalissa piirun verran huonompi lasku, mutta hyvä edelleen. Lopputuloksena upea 7. sija.

Sunnuntaina oli vuorossa toinen kisa. Nyt jo kokeneena EC-laskijana Riikka täräytti elämänsä laskun ja nappasi 6. sijan. Nyt laskuvauhti oli aivan parhaasta päästä. Itseasiassa vain yhden sadasosan nopeinta perässä. Finaalissa ylähypyn jälkeen tuli pari pientä virhettä. Muutoin lasku oli hyvä ja riitti 8. sijaan. Molempina päivinä finaaleissa näkyi selvästi että kun mäki oli pehmeämpi ja kummut selvästi isommat, ei Riikka pystynyt laskemaan ihan niin hyvin ja varsinkaan kovaa, kuin karsinnoissa.

Laskutekniikka ja -vauhti alkavat siis olla jo hyvää EC-tasoa. Hyppääminen, niinkuin ennakkoon tiedettiin, on vielä se heikoin lenkki. Siinä tulee muutama piste tappiota parhaille laskijoille. Jos Riikka saisi samoja tai edes osapuilleen samoja pisteitä kuin kärkinaiset, niin mahdollisuuksia olisi jopa palkinnoille. Mutta niiden sijoitusten aika tulee sitten kun on tullakseen. Tämä kausi opetellaan kiertue-elämää ja seuraavilla ollaan sitten entistä vahvempia.

Tänään maanantaina hurautimme Salzburgiin viettämään leppoisan akkujen latauspäivän. Vähän shoppailua ja historiallisiin nähtävyyksiin tutustumista. Huomenna tiistaina auto starttaa kohti Sveitsiä ja tiukkaa kolmen kisan settiä to-la.

Ja hei, loppuun iso kiitos Taivalvaaran Hiihtokeskukselle, Hotelli Herkolle ja Kosken Topparille. He aloittivat yhteistyön Riikan kanssa ja ovat sitä kautta mahdollistamassa mm. tätä EC-reissua.

-petri-